Televisio
Home Televisio

Kun yhteiskuntamme jatkaa sen vyörymistä alamäkeä pitkin lumipallon lailla kohti romahtaneen valtakunnan tilaa, joistakin meistä tulee "radikalisoituneita", tai halukkaita myöntämään että tämä haara ihmiskunnan historiassa on ollut suuri virhe ja meidän ei tarvitse "korjata" sitä, vaan korvata se jollain joka eroaa siitä käsitteen perusteellisimmalla tasolla. Vihreiden ja nationalistien muassa tämä kuvio on ollut näkyvin. Radikalisoituneet ihmiset eivät välttämättä kannata väkivaltaa tai raakalaisuutta, mutta he ovat menneet sen pisteen ohitse, jossa uskotaan että muutamat vaalit, hyväksytyt lait tai korporaatioiden boikotit korjaisivat jotain.

Sellaiseen johtopäätökseen päädyttäessä on taipumuksena jättää kaikki ja mennä äärimmäisyyksiin, tarkoitti se sitten Barrett M-82:n hamstraamista tai naapureiden pakottamista kierrätykseen. Kun ääripäähän ollaan menty ja huomattu että vain muutamat seuraavat sitä polkua, seuraa jakso jolloin ihmetellään että kuinka kaikki voivat olla niin sokeita. Näemme että loppu on lähellä; miksi emme lähde liikkeelle? Turhautunut ympäristö- tai nationalistiaktivisti pudistaa epätoivoissaan päätään, ja lähtee kotiin lepuuttamaan hermojaan viileällä kaljalla ja pehmeällä televisiolla.

Tässä on suuri ongelma.

Yhteiskuntamme ei ole salaliiton ohjaama, vaan sen jaetun idean että on hyväksyttävää elää vain yksilöllisten halujen mukaan, materiaalisin tavoin ilmaistuna. Useimmat ihmiset uskovat että tämä on se oikea tapa elää, ja niin noudattavat sitä jopa siihen asti että orjuuttavat itsensä. Suurin osa heistä ei mahda sille mitään: heillä ei ole aikaa tai älyllistä kykyä ymmärtää politiikkaa. Loput ovat aivopestyjä, mutta kuitenkin, omasta tahdostaan.

Keskiverto amerikkalainen katsoo neljä tuntia televisiota joka päivä. Sinä aikana he näkevät vähintään 20 mainosta, ja ottavat vastaan tuotteiden mainostamisesta rahansa saavien suunnittelemat 3,5 tuntia ohjelmointia. Televisio-ohjelman tehtävänä on sekä kiinnostaa ihmisiä että sitoa itsensä tuottoisiin promootiosopimuksiin; tämän takia lempitilannekomedioissasi hahmoilla on usein mieltymyksiä tiettyjen yhtiöiden merkkeihin tai tuotteisiin. He eivät sano niitä - se olisi ilmiselvää -, mutta kuinka helppoa on käyttää, tai pitää, sitä tuotetta kesken avainkohtauksen tai hauskan repliikin.

Sama pätee elokuviimme, ja siihen mitä on paras kutsua "uutisviihteeksi", jotka olivat itseasiassa uutisia terveempinä aikoina. Siinä ne yhtiöiden lehdistötiedotteet lähtevät; sattumoisin monet näistä yhtiöistä ovat vastuussa siitä mainostuksesta ja tuesta jotka pitävät Hollywoodin ja uutisviihdemedian elossa. Ei ole ydinfysiikkaa tajuta että kun lapset elokuvassa "E.T." syövät "Reese's Pieces" makeisia, raha vaihtoi omistajaa Hershey's:n ja Universal Studios:n välillä. Tai että myös kaikilla niillä limuilla ja kaljoilla siinä elokuvassa oli palkattu sponsori.

Jokin aika sitten oli metakkaa hallituksen vaikutuksesta televisio-ohjelmiin ja elokuviin; ilmeisesti käsikirjoituksia lähetettiin Washingtoniin tärkeiden asioiden kuten huumeiden käytön, rasismin, seksismin, köyhyyden, jne. tarkastamista varten. Vaikka me kaikki tiedämme että Pentagon kuvaa ja editoi sotaelokuvat sotilaallista yhteistyötä vastaan, joitakin ihmisiä järkyttää se että hallitus kokonaisuutena pyytäisi lisäämään propagandaa elokuviin ja televisioon. Mutta pitäisikö sen?

Televisio ja elokuvat ovat liiketoimintaa: liiketoiminnan ainoa sääntö on tehdä rahaa. Siinä mielessä hallitus on vain yksi mainostaja, ja jos voi saada etuoikeutettua kohtelua varmistamalla että teoksessasi on hallituksen hyväksymiä ideoita, niin tekeminen on rahallisesti kannattavaa. Lisäksi, millään liiketoimella ei ole mitään velvoitetta kertoa sinulle totuutta - he saavat rahaa pitämällä sinut kiinnostuneena, jotta huomaisit mainokset ja tuotesijoittelun.

Tämä huomioonottaen on - mielestäni - mahdotonta että kukaan järkevä ihminen omistaisi television tai katsoisi sitä säännöllisesti. Istut vapaaehtoisena paikallasi kun hallitus ja teollisuus kaatavat mielipiteitään päähäsi "viihteen" varjolla, joka on minusta alentava sana joka vihjaa ettet voi pitää itseäsi kiireisenä. Koska älykääpiöt kaverit ja perheenjäsenet ympärilläsi eivät ajattele kriittisesti, he uskovat etteivät voi olla ilman televisiota, ja sinä liityt mukaan ollaksesi yksi heistä.

Se että niin monet ääriaktivistit edes harkitsevat tätä toimintatapaa on hämmentävää. Halvempaa, laillisempaa ja tehokkampaa kuin ympäriinsä ammuskelu tai SUV:ien vandalisointi on yksinkertaisesti propagandakojeen poiskytkentä: älä katso televisiota. Itseasiassa, jos jokainen nationalisti ja ympäristöaktivisti lopettaisi television katsomisen huomenna, tulos olisi vaikuttavampi kuin satatuhatta marssia tai protestia. Se kirjaimellisesti iskisi teollisuutta sillä ainoalla tasolla jota se kunnioittaa, eli rahan tasolla.

Jokainen hetki jonka kulutat televisiota katsoen on sellainen jolloin vuokraat aivosi vihollistesi dogmalle. Jos annat lastesi kasvaa sen kanssa, ajatellen että on hyväksyttävää katsoa televisiota, älä ihmettele kun he omaksuvat asenteita sähköiseltä lastenhoitajaltaan. Eivät he jää mistään paitsi; yhteiskuntamme on niin rikkoutunut että useimmat ihmiset seurustelevat viihteestä puhumalla, joten he kuulevat siitä kaiken jokatapauksessa.

Televisio on passiivista toimintaa, kuten metroseksuaalisuus tai multikulturalismi. Se pistää sinut takapuolellesi ja alistumaan toisten ideoihin, jotka virtaavat aivoihisi alttiina hetkinä jolloin odotat nauravasi tai ajatustesi kääntyvän toisaalle, kun itseasiassa hienoiset vihjaukset tunkeutuvat mielipiteisiisi. Se on yksinkertaista ajatustenhallintaa, vaikkakin "ajatuksiin vaikuttaminen" olisi tarkempi ilmaus. Mutta jos tuota vaikuttamista tapahtuu neljä tuntia joka päivä, kuinka se ei imeytyisi kokonaan tai osittain?

Radikalisoituneet poliittiset ihmiset puhuvat kanssani päivittäin ja niin harvat heistä ovat ajatelleet tätä että se on hälyttävää, ikäänkuin loinen olisi jo linnoittautunut liian syvälle. Jos pistät televisiosi pois päältä, ajattelet todella laatikon ulkopuolella. Kaikentyyppiset ääritoimet joita kykenet kuvittelemaan ovat tällä hetkellä toissijaisia valheiden virrasta irtautumiseen. Jos sammutat televisiosi, he jotka kunnioittavat sinua ovat lähempänä tehdäkseen samoin. Jokainen henkilö joka sammuttaa laatikon riistää sinua vastustavilta tahoilta yhden propagandakanavan.

Ai, ihmiset vinkuvat ensimmäiseksi - mutta sen pitäisi rohkaista sinua. Mikä tahansa jota he pelkäävät tehdä, ilman hyvää syytä, on osa sitä illuusiota, että yhteiskuntamme olisi jotain kunnollista. Jos olet halukas menemään ääripäähän, kiellät yhteiskuntamme kelvollisuuden, ja täten sinun pitäisi toimia sen mukaisesti. Ihmiset koittivat yrittää kapinointia outoa musiikkia kuuntelemalla, syömällä outoja asioita ja huumeita käyttämällä, mutta nyt me alamme hitaasti tajuamaan että ne samat ihmiset jotka hyötyvät noista asioista ovat heitä joita vastaan näennäisesti kapinoimme.

(Ja sinäkin saatat valittaa aluksi kaikista mahtavista ohjelmista ja elokuvista joista jäät paitsi. Jos menet teattereihin, voit huolellisesti valita mitä elokuvia katsot, ja tehdä sitä tarpeeksi harvoin välttääksesi hukkaamasta tunteja "viihteeseen" joka päivä. Jos kartat televisiota, saat neljä lisätuntia päivässä parantaaksesi itseäsi, pystyttääksesi liiketoimen tai toimiaksesi poliittisesti tuhoisaksi katsomiasi asioita vastaan. Kuinka sinulla on varaa hukata aikaa televisioon ja elokuviin, ainoana huolenasi että saattaisit henkilökohtaisesti jäädä paitsi joistain epäolennaisuuksista? Kasva aikuiseksi!)

Itseasiassa ei ole keinoa kapinoida tai lyödä iskua sosiaalisesti hyväksytyin keinoin, niin kauan kun yrität tehdä sen viihdetuotteiden piirissä; vihollisesi omistavat siinä kaikki tuotantovälineet, ja tulevat myymään sen tyyppistä protestiviihdettä mitä vain tahdot, samalla kun hiljaa lisäävät omia ajatuksiaan siihen. Joka kerta kun katsot, he saavat vaikutusvaltaa mieleesi. Kokonaan median ulkopuolelle astuminen on ainoaa kapinaa.

Koska kapinoinnin keinot, niinkuin tuotannonkin, ovat heidän hallinnassa joille raha peittää kaikki muut päämäärät, ainoa keinosi on suunnata vastakkaiseen suuntaan. Näinä aikoina todellinen vallankumouksellinen ei katso televisiota, ei kuuntele suurten levy-yhtiöiden musiikkia, ja kieltäytyy lukemasta uutisviihde-mediaa. He tietävät että se on suuri farssi ja näytelmä, suunniteltu harhauttamaan ja aivopesuun.

Sen sijaan he lukevat kirjoja ja kuuntelevat klassista musiikkia. Kun he tekevät niin, he eivät ole vain poissa tutkan alta, vaan myös toimimassa sen "kulttuurin" negatiivista vaikutusta vastaan, joka on teollisuuden ja hallituksen tuottamaa meidät kaikkien kontrolloimiseksi. Tämä on miksi sammutat televisiosi: huomaat että tämä valtavirta "kulttuuri", yhtiömme ja hallituksemme, ja suurin osa ihmisistä ovat saman harhan motivoimia, ja että tämä harha on syypää kaikkeen jota halveksit. Tee vastaisku ilman uhrausta - sammuta televisio äläkä enää koskaan pistä sitä päälle.

28. kesäkuuta 2005


Copyright © 1988-2005 mock Him productions