Nihilismi on nimitys uskomukselle, jonka mukaan mikään ei ole todellista tai tekemisen arvoista. Siten nihilismi on yksi idealismin muoto - toisin sanottuna uskomus siihen, että todellisuudella ja ihmismielellä on yhteinen funktio. Kun ymmärrämme ajatustemme olevan fyysistä olemassaoloa todellisempia - vaikkakin siten, että nämä kaksi ovat toisistaan riippuvaisia - pystymme hankkiutumaan eroon merkityksettömistä ennakko-oletuksistamme ja tarkastelemaan todellisuutta sellaisenaan. Ensiksi nihilismi on fatalismia, sitten realismia ja lopuksi sankarillista idealismia, jonka myötä hyväksymme, että "elämän tarkoitus" on vain ja ainoastaan se, mitä sille itse annamme. Nihilismi on älyllistä kypsymistä, johdatus tulevaisuuden filosofiaan.

« Itsensäkorotus | Home | Vasemmisto joutuu muo… »

Ihminen aiheutti lukuisien eläinlajien sukupuuttoja jo kauan ennen jääkautta. Ilmiö on havaittu eri puolilla maapalloa, kertoo tuore monikansallinen tutkimus. Kun tutkijat ovat aiemmin syyttäneet ilmaston vaihteluita erityisesti suurikokoisten eliölajien sukupuutosta, uusi tutkimus paljastaa syypääksi yhä useammin ihmisen.

Uudenaikaiset tutkimusvälineet antavat yhä tarkempaa tietoa fossiilien iästä. Tämän avulla saadaan myös eliölajien sukupuuton aikaa täsmennettyä.

Proceedings of the National Academy -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa esimerkkinä käytetään Australian eteläpuolella olevaa Tasmanian saarta. Noin 43 000 vuotta sitten saari oli jonkin aikaa maayhteydessä mantereeseen ja tuona aikana ihminen siirtyi asuttamaan Tasmaniaa. Seuraavien 2 000 vuoden aikana Tasmanian suurikokoiset eläimet kuolivat sukupuuttoon. Ilmasto ei tuolloin muuttunut merkittävästi, joten tutkijoiden mielestä eläimet hävisivät metsästyksen seurauksena.

Jo aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet Australian mantereen jättikengurujen ja pussileijonien vähentyneen 90 prosentilla pian sen jälkeen, kun ihminen oli tullut Australiaan 46 000 vuotta sitten.

- On ikävä havaita, että esi-isämme aiheuttivat niin monien eliölajien sukupuuton, ja vielä ikävämpää on se, että ihmisen samanlainen toiminta jatkuu yhä, sanoi tutkimustytö johtanut Exeterin yliopiston professori Chris Turney yleisradioyhtiö BBC:n haastattelussa.

Lähde

Ihminen on sen verran voimakas eläinlaji, että sopeutuu nopeasti uudelle alueelle siirryttyään, ja tämä näkyy luonnollisesti alueen ekologiassa. Vieraslajit myllertävät muuten harmoniassa eläviä kokonaisuuksia.

Nykyajan ihmisen jalanjälki on moninverroin suurempi, niitä on liki kaikkialla maapallollamme ja ne ovat yhä syvemmäksi kaivettuja. Voi vain kuvitella, kuinka monta ympäristöä on mennyt täysin sekaisin sotakoneemme paikalle rynnättyään, ja kuinka se heijastuu maailmaan - ihmisen maailmaan.