Nihilismi on nimitys uskomukselle, jonka mukaan mikään ei ole todellista tai tekemisen arvoista. Siten nihilismi on yksi idealismin muoto - toisin sanottuna uskomus siihen, että todellisuudella ja ihmismielellä on yhteinen funktio. Kun ymmärrämme ajatustemme olevan fyysistä olemassaoloa todellisempia - vaikkakin siten, että nämä kaksi ovat toisistaan riippuvaisia - pystymme hankkiutumaan eroon merkityksettömistä ennakko-oletuksistamme ja tarkastelemaan todellisuutta sellaisenaan. Ensiksi nihilismi on fatalismia, sitten realismia ja lopuksi sankarillista idealismia, jonka myötä hyväksymme, että "elämän tarkoitus" on vain ja ainoastaan se, mitä sille itse annamme. Nihilismi on älyllistä kypsymistä, johdatus tulevaisuuden filosofiaan.

« Väkivaltarikolliset … | Home | Käännös: Iske arka… »

Suomi on aurinkoenergian käyttäjänä perässähiihtäjä. Aurinkoenergian eurooppalaisessa tähtimaassa Saksassa aurinkoa hyödynnetään asukaslukuun nähden 40 kertaa enemmän kuin Suomessa. Naapurimaassa Ruotsissakin paneeleita on kymmenkertainen määrä Suomeen verrattuna.

Aurinkoteknillisen yhdistyksen mukaan aurinkoenergian käyttöönottoa on Suomessa hidastanut ennen kaikkea energiapolitiikka ja tiedon puute. Yhdistyksen veteraani, aurinkokonsultti Christer Nyman sanoo, että Suomessa luullaan usein edelleen, ettei aurinko paista tarpeeksi.

- Itse asiassa Etelä-Suomen ja Pohjois-Saksan välillä on on aurinkoenergian vuosituotolla mitattuna eroa vain kymmenen prosenttia.

Energian hinnan nousu lisännyt kiinnostusta

Yleinen kiinnostus aurinkoenergiaa kohtaan on herännyt Suomessa vasta viime vuosina. Viime aikoina kysyntä on vain kiihtynyt.

- Aiemmin aurinkoenergian käyttäjät olivat yksittäisiä pellepelottomia. Nyt siitä kyselevät tavallisetkin kuluttajat, kertoo Anja Eskelinen, joka vastaa myynnistä- ja markkinoinnista aurinkoenergialaitteita maahantuovassa Alternative Solutionissa.

Toistaiseksi aurinkosähkön suurin käyttäjäryhmä on kesämökkikansa. Aurinkosähköä hyödyntävät suuremmat rakennukset ovat vielä harvassa. Aurinkolämmön käyttö on jokseenkin yleisempää.

- Kun energian hinnan nousu alkaa tuntua kukkarossa, myös aurinkoenergia alkaa kiinnostaa, Nyman toteaa.

Yli 20 vuotta aurinkoenergian puolesta puhunut Aurinkoteknillinen yhdistys ihmettelee, ettei aurinkoenergia ole yleistynyt nopeammin.

- Aurinkoenergia on ainoa energianlähde, josta tiedetään, mikä sen hinta on kymmenen vuoden kuluttua. Se on se sama nolla euroa, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Mats Viljander.

Alkuinvestoinnin jälkeen ilmaista

Aurinkoenergiaa mainostetaan saasteettomana ja ilmaisena energiamuotona. Alkuinvestoinnin suuruus riippuu siitä, kuinka paljon aurinkoa haluaa hyödyntää. Kesämökille saa pienen aurinkosähköjärjestelmän edullisimmillaan noin tonnilla. Sillä saa sähköä esimerkiksi jääkaappiin, valaistukseen ja televisioon.

Omakotitalon lämmitykseen tarkoitettujen järjestelmien hinnat alkavat vajaasta 4 000 eurosta. Järeämmistä järjestelmistä saa maksaa enemmän. Aurinkoteknillisen yhdistyksen mukaan omakotitalo voi lämmittää aurinkoenergialla helposti puolet käyttövedestään. Lisäksi energiaa voi käyttää lattialämmityksessä.

- Passiivi- tai matalaenergiataloissa aurinkoenergialla voi tuottaa 50-70 prosenttia koko energiatarpeesta, Viljander kertoo.

Järjestelmien käyttöikä on 20-30 vuotta. Nyman muistuttaa, että jos auringosta haluaa saada mahdollisimman paljon hyötyä, suunnittelu kannattaa aloittaa jo rakennusvaiheessa. Tehoon vaikuttaa muun muassa talon sijoitus.

- Paneelit pitäisi saada katolle niin, että ne on suunnattu etelään. Jos se ei ole mahdollista, pitää etsiä joku muu paikka. Se saattaa häiritä esimerkiksi rakennuksen ulkonäköä, Nyman selittää.

Aurinkoenergia tuottaa lämpöä ja sähköä

- Suomessa on noin 3,5 neliötä aurinkokennoja 1 000 asukasta kohden. Ruotsissa määrä on kymmenkertainen ja Saksassa 40-kertainen. Saksa ja Itävalta hyödyntävät aurinkoenergiaa Euroopassa eniten.

- Suomessa ihanteellisin ilmansuunta aurinkokeräinten suuntaamiseen on etelä ja kallistuskulma 45 astetta.

- Aurinko paistaa Suomessa vuodessa noin 1 000 kilowattituntia neliömetriä kohden. Uudenaikaisilla aurinkokeräimillä siitä voidaan ottaa talteen 600-800 kilowattituntia neliömetriltä.

- Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää rakennusten ja käyttöveden lämmittämisessä sekä sähkön tuottamisessa.

- Aurinkolämpöjärjestelmät sopivat yhteen kaikkien nykyaikaisten, tavanomaisten lämmitysjärjestelmien kanssa.

- Parhaimmillaan järjestelmä pystyy tuottamaan noin puolet lämpimän käyttöveden energiatarpeesta ja noin 15-20 prosenttia rakennuksen lämmitykseen tarvittavasta energiasta vuositasolla.

Lähde

Aurinkoenergia on loppukäyttäjän näkökulmasta vallan mainio energialähde jopa Suomen olosuhteissa, mutta kaikista hyvistä puolistaan huolimatta se ei ole täysin ilmaista, joka tulee ilmi katsomalla koko tuotteen elinkaarta että sen riippuvaisuuksia. Aurinkoenergiaa ei saada valjastettua paikallisin keinoin kun rakentamisprosessi aloitetaan aivan tyhjästä, aivan kuten kylällä olisi vaikeuksia jääkaapin luomisessa kupariputkistoineen ja kompressoreineen. Aurinkopaneeli, kuten jääkaappikin, on yhden pyramidin huippu, ja varsin leveä sellainen.

Puhdas energia on toki hieno asia, mutta sen ei tulisi antaa vääriä toiveita koko - tai siitä suurimman osan - nykyisen energiakannan korvaamisesta. Ja vaikka tämä olisikin seuraavan vuosisadan aikana toteutettavissa, mihin me sitä kaikkea energiaa tarvitsemme, ja mistä me aiomme ammentaa materiaalimme jos pyörät eivät koskaan hidastu, vaan kiihtyvät aina vain?